Hankkeen valmistelu lähtee aina tarpeesta kehittää. Tarve voi olla toimintojen kehittämistä, toimijoiden aktivointia, yhteisen tilan kunnostamista tai uusien asioiden oppimista. Kun tarpeet on tunnistettu, mietitään mitä tehdään ja miten. Hankesuunnitelma ja kustannusarvio laaditaan mahdollisimman realistisesti. Suunnitteluvaiheessa kannattaa pitää mielessä, että hyvä hanke hyödyttää mahdollisimman laajasti ja tulokset ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Hyvällä hankkeella on myös jatkuvuutta tai pysyviä vaikutuksia toteutusajan päättymisen jälkeen.
Hanketoiminnalla tehdään aina jotain uutta tai parannetaan olemassa olevaa. Usein hankkeelta edellytetäänkin jonkinlaista innovatiivisuutta tai uutuusarvoa. Hanke ei koskaan voi olla sellaista toimintaa, jota hakija toteuttaa normaalistikin, vaan hankkeen tulee mahdollistaa jotain extraa.
Yhteistyöhankkeet voivat pitää sisällään hyvin monenlaista toimintaa, joka parantaa paikallisyhteisön asuinympäristöä, lisää asukkaisen yhteistä toimintaa, edistää osallisuutta tai viihtyvyyttä tai palvelee asukkaiden yleistä hyvinvointia. Yhteistyöhankkeilla voidaan myös edistää ilmasto- ja ympäristöasioihin liittyvää osaamista. Yhteistyöhankkeita voi toteuttaa myös elinkeinollisina hankkeina, joissa hanketta toteuttavat alueen mikro- ja pienyritykset yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Yhteistyöhankkeet:
Yhteistyöhankkeen kustannukset
Leader-hanketukea voidaan myöntää toiminnan kehittämisestä ja toteuttamisesta aiheutuviin tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin, kuten palkkakustannuksiin, asiantuntijapalkkioihin, matkakuluihin, vuokriin, pienkaluston hankintaan ja muihin hankkeen toteuttamisesta aiheutuneisiin tarpeellisiin kustannuksiin.
Yhteistyöhankkeissa tuen osuus vaihtelee hanketyypin mukaan 60-90 % välillä.
Koulutushankkeet
Leaderin kautta voidaan myötää tukea sellaiseen koulutukseen, joka täydentää käytännön kokemusta. Tuettava koulutus ei voi liittyä oppivelvollisuuteen perustuvaan koulutukseen tai tutkintokoulutukseen.
Osaamista voidaan kehittää hankkeilla toteuttamalla esim. verkkokoulutuksia, työpajoja, vertaisoppimista, valmennuksia, esittelytoimia sekä tila- ja yritysvierailuja. Hakijana voivat olla erilaiset yhteisöt.
Koulutuksen järjestäjällä pitää olla siihen riittävä ammattitaito ja osaaminen.
Koulutushankkeiden tuki vaihtelee 70 – 90 % välillä.
Tukikelpoisia kustannuksia ovat hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset.
Tiedonvälityshankkeet
Tiedonvälityshankkeiden kohderyhmänä on laajempi joukko asukkaita, kuin koulutushankkeilla. Tavoitteena on tietämyksen ja osaamisen lisääminen mm. ilmasto- ja ympäristökysymyksistä, uusiutuvasta energiasta ja kiertotaloudesta sekä luonnon monimuotoisuudesta.
Hankkeilla tuodaan uusinta tutkimustietoa käytettäväksi. Niillä lisätään yhteisöjen osaamista ja yhteistyötä uusien ratkaisujen ja toimintamallien kehittämiseksi.
Tiedonvälityshankkeilla voidaan myös laatia ja päivittää maaseudun palvelujen esiselvityksiä, toteutettavuustutkimuksia ja luontoarvoiltaan tärkeiden alueiden suojelu-, hoito- ja käyttösuunnitelmia.
Tiedonvälityshankkeissa tuen määrä on 90%.
Yleishyödyllisessä investointihankkeessa pyritään edistämään Juurista voimaa -strategian toteutumista parantamalla maaseudun asuin- ja toimintaympäristöä, infrastruktuuria ja ympäristön tilaa.
Investointihankkeet jaetaan toimien perusteella seuraavasti:
Hyväksyttävät kustannukset
Investointihankkeissa voidaan hyväksyä mm. kone- ja laitehankinnoista aiheutuneita kustannuksia, rakentamisesta tai korjaamisesta aiheutuneita urakka- palkka- ja materiaalikustannuksia. Palkkojen tulee vastata alueella vastaavista tehtävistä normaalisti maksettavaa palkkatasoa. Hankintojen hintatason kohtuullisuus tulee varmistaa, suuremmissa hankinnoissa riittävällä määrällä kirjallisia tarjouksia.
Hakijana voi olla yhteisö tai säätiö, kyläyhdistys, maamiesseura, kunta tai oppilaitos. Hanketukea voidaan siis myöntää julkisoikeudelliselle yhteisölle sekä sellaiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle, jonka pääasiallinen tarkoitus on muu kuin taloudellinen toiminta tai jonka toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voiton tavoittelu.
Vihreää kuvaketta klikkaamalla pääset tutustumaan tukimuotoihin tarkemmin.
Yhteistyöhankkeet:
-Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön yhteistyöhankkeet, 80%
-Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen hankkeet, 90%
-Luonnonvarojen kestävän hoidon hankkeet, 90%
-Älykkäät kylät-hankkeet, 90%
-Viljelijäryhmähankkeet, 75%
-Yritysryhmähankkeet, 75%
-Elinkeinolliset kehittämishankkeet 60-80%
-Valmisteluraha 5000€
Koulutushankkeet:
Yleishyödylliset koulutushankkeet, 90 %
Elinkeinolliset koulutushankkeet, 70%.
Tiedonvälityshankkeet:
Tiedonvälityshankkeissa tuen määrä on 90%.
Investointihankkeet:
-Investoinnit maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämiseen, 60%. *Mikäli toiminta kehittää taloudellista toimintaa, tuen osuus on 40%.
-Investoinnit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, 70%.
-Investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon, 70%.
-Investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi, 70%.
-Investointi pienhankkeena, tuki toimenpiteen mukaan 40-70%.
Varaathan hakemusprosessiin hyvin aikaa. Kokemuksemme mukaan hankkeen suunnittelu ja työstäminen vie noin
1-3 kuukautta ja sen käsittely noin kaksi kuukautta.
Leader-toiminta, eli yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen on osa Suomen CAP-suunnitelmaa, jolla toteutetaan osaltaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.
Pirityiset on yksi Suomen 53 Leader-ryhmästä. Koko Euroopassa on yli 2000 Leader-ryhmää.
Haluatko tietää Pirityisten ajankohtaisista uutisista heti ensimmäisten joukossa?
Tilaa nyt sähköinen uutiskirjeemme!
Lähetämme vuoden aikana sähköpostiisi 3-6 uutiskirjettä, joissa kerromme mm. ajankohtaisista asioista, Leader-toiminnasta ja palveluistamme.