Kestävä kehitys osana maaseudun kehittämistä
Kestävä kehitys liittyy erittäin vahvasti Leader-toimintaan ja Leader-periaatteisiin. Leader-toiminnan tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä, osaamista, työtä, palveluita ja muita hyvän elämän edellytyksiä maaseutualueilla. Pirityisten strategiassa kestävän kehityksen teemaa käsitellään ruohonjuuritason näkökulmasta painottaen alueen tarpeita ja tavoitteita sekä paikallisen maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksia edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen huomioiminen hankkeissa takaa sen, että hankkeiden hyödyt eivät jää hetkellisiksi, vaan tukevat alueen pitkäaikaista elinvoimaisuutta ja ympäristön hyvinvointia.
Alkaneella rahoituskaudella kaikissa tukihakemuksissa tulee avata, miten hankkeessa huomioidaan maaseudun kestävä kehitys. Koska monet eivät ole sisäistäneet kestävän kehityksen määritelmää, he eivät tunnista toimivansa sen mukaisesti jokapäiväisissä toimissaan. Kestävä kehitys on oikeastaan hyvin pitkälle maalaisjärjellä ajattelemista ja niin sanotusti järkevää arkipäivän toimintaa. Pienetkin teot voivat merkittävästi edistää kestävää kehitystä, kun monet ihmiset ja yhteisöt tekevät niitä yhdessä. Käsitteet saattavat tuntua vaikeilta ja niitä voi olla vaikea yhdistää omaan toimintaan. Siksi on tärkeää, että kestävästä kehityksestä puhutaan erilaiset näkökulmat huomioiden ja nostamalla esiin konkreettisia toimenpiteitä.
Kestävyys kylissä ja yhteisöissä
Kestävä kehitys on aina ollut osa maaseutua ja kylien ja yhteisöjen toimintaa. Kestävyys tarkoittaa kylissä ensisijaisesti kyläelämän jatkumista ja kylien tulevaisuuden turvaamista. Tärkeitä elementtejä ovat ylpeys omasta kylästä ja yhteisöstä, niihin liittyvä tulevaisuudenusko sekä kokemus osallisuudesta, jotka kaikki vahvistavat juurtumista asuinalueeseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys syntyy kohtaamisista, yhteisestä tekemisestä ja tapahtumista. Yhteisöjen sosiaalinen kestävyys pohjautuu vahvaan yhteisöllisyyteen ja sitoutumiseen oman asuinalueensa ja yhteisönsä kehittämiseen. Yhdistykset tarjoavat vapaaehtoistyön voimin paljon maksuttomia palveluita koko kylälle. Monet yhdistysten tuottamista toiminnoista luovat sosiaalista turvaa ja yhteenkuuluvuutta. Kulttuurista kestävyyttä voidaan edistää tallentamalla kylän historiaa ja järjestämällä kylän yhteishenkeä nostattavaa toimintaa. Kylissä toimivat yhdistykset jakavat tietoa, aktivoivat asukkaita ja kokoavat kylän kehittämistarpeita, joita on mahdollista toteuttaa esimerkiksi Leader-rahoituksen avulla.
Maaseudulla asuville luonto on lähellä ja siten myös ekologinen kestävyys huomioidaan luontevasti. Hyvinvoiva luonto ja ympäristö kylissä heijastuvat suoraan asumisviihtyvyyteen ja alkutuotannon elinkeinojen säilymiseen. Yhdistykset tekevät paljon konkreettista työtä, jolla on ympäristön tilaa parantava tai ympäristökasvatusta edistävä vaikutus. Yhdistykset mm. rakentavat ja ylläpitävät luontopolkuja, kosteikkoja ja perinnemaisemia. Ympäristön ja luonnon kestävä hyödyntäminen ja paikalliset toimenpiteet ympäristön hyväksi lisäävät ekologista kestävyyttä. Esimerkiksi kylätalojen energiamuodon vaihtaminen uusiutuvaan energiaan tai uusituvan energian käytön lisääminen tuo sekä taloudellista säästöä ja vaikutuksia ekologiseen kestävyyteen.
Taloudellinen kestävyys tarkoittaa kylillä työpaikkoja ja yrittämisen edellytyksiä, joihin kuuluvat myös liikenne, tiet ja tietoliikenneyhteydet. Kylien taloudelliseen kestävyyteen vaikuttavat myös yhteisöjen vastuullisuus niin talouden kuin toiminnan suhteen. Erityisesti yhteisiä varoja tulee käyttää niin, että tuloksista hyötyy mahdollisimman moni yhteisön jäsen.
Kestävää ja vastuullista yritystoimintaa
Maaseudun yritystoiminnasta puhuttaessa on syytä huomioida sen moninaisuus. Maaseutuympäristö tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan, mikä osaltaan lisää alueen talouden kestävyyttä, tarjoaa uusia työllistymismahdollisuuksia ja edistää alueiden elinvoimaisuutta. Kestävä kehitys tarjoaa maaseudun yrityksille mahdollisuuksia paitsi parantaa ympäristövaikutuksia, myös luoda uutta kilpailuetua ja pitkäaikaista taloudellista menestystä.
Asiakkaat, kumppanit, sijoittajat ja työntekijät odottavat yrityksiltä koko ajan enemmän vastuullisempaa toimintaa. Yritysten tulee huomioida kestävä kehitys niin omassa toiminnassaan kuin hankintoja tehdessään, sillä yritykset ovat vastuussa toimintansa vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vastuullisuus ja kestävä kehitys eivät saa olla hyväntekeväisyyttä tai maineen kiillotusta, vaan niiden tulee olla aitoja tapoja toimia. Vastuullisuus luo kilpailuetua, kun muuttuneeseen tarpeeseen osataan vastata: asiakkaat valitsevat yhä useammin kumppaneikseen toimijoita, jotka ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen. Vastuulliset käytännöt vähentävät pitkällä aikavälillä kustannuksia ja luovat mahdollisuuksia innovaatioille, jotka avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita.
Yritystoiminnassa ekologisuus tai taloudellinen kestävyys on selkeimmin sisäistettävissä. Keskeistä ekologisessa kestävyydessä on ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtyminen. Ekologinen vastuu näkyy liiketoiminnassa luonnonvarojen kestävänä hyödyntämisenä, tuotteiden kierrätettävyyden mahdollistamisena, ekologisten pakkausten suosimisena sekä toimintana, jonka tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta ja suojella ympäristöä sekä luonnon monimuotoisuutta.
Taloudellinen kestävyys yrityksessä tarkoittaa liiketoimintamallin ja käytäntöjen kehittämistä siten, että ne ovat taloudellisesti kannattavia pitkällä aikavälillä, mutta samalla huomioivat myös ympäristön ja yhteiskunnan kestävyyden. Siihen liittyy myös mm. Vastuullinen taloushallinto ja riskienhallinta.
Sosiaalisen kestävyys voi ilmetä esimerkiksi tasa-arvona, oikeudenmukaisuutena ja solidaarisuutena – ihmisistä ja yhteisöstä huolehtimisena. Sitä on myös esimerkiksi pyrkimys meluttomaan työympäristöön tai yhteisöllisyyden vaaliminen yksilökeskeisyyden sijasta. Sosiaalinen vastuu on sitä, että kehitetään toimintaa ja työyhteisöä siten, että yrityksellä on mahdollisuus kilpailukyvyn kehittymiseen ja siten työpaikkojen säilyttämiseen. Huomioidaan myös yhteiskuntavastuu ja vastuu sidosryhmiään kohtaan.
Kulttuurinen kestävyys edellyttää tietoista toimintaa, arvovalintoja ja uusia tapoja toimia kestävästi. Myös yrityksille on tärkeä kohdata ihmisiä, kysyä asioista ja kuunnella heitä. Kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioimisella on mahdollista ehkäistä konflikteja ja säästää kustannuksissa.
Pirityisten strategian tavoitteena on elinvoimainen ja menestyvä alue, jonka hyvinvointi syntyy osaamisesta ja kasvaa yhteisöllisyydestä, kulttuurista ja
yrittäjyydestä.
Strategian tavoitteena on maaseutualueen elinvoimaisuuden vahvistaminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja maaseudun asukkaiden elämänlaadun parantaminen. Strategian avulla toteutetaan toimenpiteitä,joilla alueen asukkaiden ja yrittäjien osaamista, toimintaedellytyksiä ja yhteistoimintaa voidaan vahvistaa niin,
että edellytykset hyvään elämään ja sujuvaan arkeen täyttyy maaseudulla.
Tavoitteena on parantaa alueen asukkaiden hyvinvointia yhteisöllisyyden, osallisuuden ja osaamisen lisäämisen kautta hyödyntäen luonnon, liikunnan ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia. Strategia ohjaa toteuttamaan hankkeita, joilla parannetaan alueen asukkaiden tietoisuutta omasta ympäristöstä ja sen hyödyntämisestä kestävällä
tavalla.