Hirvenpyyntikausi käynnistyi Keski-Pohjanmaalla perinteiseen tapaan lokakuun toisena viikonloppuna. Metsästys on maaseudulla suosittu harrastus, ja se näkyy myös alueelle myönnetyissä hankerahoituksissa.

Leader Pirityiset jakoi vuosina 2014–2022 julkista tukea EU:n maaseuturahastosta toiminta-alueensa metsästysseuroille ja ampumaradoille yhteensä lähes 254 500 euroa. Hankerahoituksilla yleishyödylliset yhteisöt muun muassa kunnostivat tiloja, rakensivat uutta, paransivat ampumaratoja ja hankkivat simulaattoreita. Yhteensä kymmenen hankkeen yhteenlasketut kokonaiskustannukset olivat peräti 710 000 euroa.

Riistakeskuksen mukaan aktiivisia metsästyksen harrastajia Pirityisten toiminta-alueella oli vuonna 2023 yhteensä lähes 4000 henkilöä*. Metsästyskortin omaavien harrastajien lisäksi hankkeissa rakennettuja tiloja ja toimintaympäristöjä hyödyntävät myös muut ammunnan harrastajat ja seurojen ulkopuoliset toimijat, eli toteutettujen hankkeiden vaikutukset kohdistuvat huomattavaan käyttäjämäärään.

Yksi alueen suurimmista metsästysseuroista löytyy Kokkolan kaupungista, entisen Lohtajan kunnan alueelta.

– Lohtajan metsästysseurassa meillä on jäseniä yli 500, kun koko pitäjän väki on samassa seurassa. Naapureissa tässä saattaa olla seitsemänkin metsästysseuraa saman kunnan alueella, laskeskelee yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Erkkilä.

Vuonna 2019 Lohtajan Metsästysseura toteutti Pirityisten tuella mittavan investoinnin rakentaessaan nykyaikaisen lahtirakennuksen metsästysmajan pihapiiriin Lohtajan Houraatissa.

– Halusimme parantaa tilojen toiminnallisuutta ja etenkin hygieenisyyttä, Erkkilä kertoo.
Aiempaa suuremmassa lahtirakennuksessa on reilusti tilaa.
– Uuden rakennuksen kanssa ei varmaan koskaan tule sitä tilannetta, että tila loppuisi kesken, sanoo Erkkilä viitaten viime vuosina vähentyneisiin pyyntilupiin.

– Juuri kun saatiin tilat tehtyä, niin väheni hirviluvat. Toissa vuonna lupia oli vain 29, vuosi sitten 34, ja tälle vuodelle saatiin 50. Eli hienoista nousua on näkyvissä, ja tilaa meillä on nyt hyvin.

Lahtirakennus on aktiivisessa käytössä syksystä kevättalvelle hirven- ja kauriinpyynnin aikana. Lisäksi tiloissa nyljetään tarvittaessa viranomaisyhteistyönä alueen kolarihirvet.

Uudet tilat ovat entisestään lisänneet harrastuksen mielekkyyttä.

– Nyt on lämpimät ja hygieeniset tilat, ja ne pidetään tosi hyvässä kunnossa, eli mukava siinä on harrastaa, sanoo 45 vuoden ajan hirvimetsällä kulkenut Erkkilä.

– Hirvenpyyntiporukan keski-ikä alkaa olla lähempänä 60 vuotta, mutta muutamia nuoriakin on onneksi mukana.

Uudessa lahtirakennuksessa riittääkin tilaa ja mahdollisuuksia myös seuraavan sukupolven lohtajalaismetsästäjille.

Metsästyksen ja riistan arvostus näkyi Pirityisten Juurevat kylät -ohjelmakaudella jo strategian linjauksissa. Luonnonvarojen hyödyntäminen ja elintarvikkeiden jatkojalostus oli yksi ohjelmakaudelle asetetuista strategisista tavoitteista.

Metsästys ja riista-ala nähtiin kokonaisuudessaan hyvinvointia lisäävänä toimintana, ja myös mahdollisuutena alueen matkailulle.

Metsästys on monelle läpi elämän jatkuva harrastus. Tuttu jahtiporukka muodostaa tärkeän yhteisön, ja luonnossa liikkuminen lisää hyvinvointia. Metsästysseuroissa myös tieto paikallisesta luonnosta ja alueen käytänteistä siirtyy perintönä kokeneilta konkareilta joukon nuoremmille jäsenille.

Perhossa alueen seitsemän metsästysseuraa yhdisti voimansa Perhon ampumaratayhdistyksen kanssa, ja kuntaan rakennettiin harrastajien yhteinen kokoontumistila Pirityisten tuella. Hirvaanlinnaksi nimetty rakennus valmistui vuonna 2020 ampumaradan yhteyteen ja on ollut siitä lähtien aktiivisessa käytössä.

– Paikallisten metsästysseurojen lähes kaikki kokoustoiminta on siirtynyt tänne. Myös Perhon riistanhoitoyhdistys järjestää kaiken toimintansa Hirvaanlinnassa. Lisäksi rakennusta vuokrataan paikallisille kyläläisille juhla- ja kokoustilaksi. Se on vaikuttanut positiivisesti ja kokonaisvaltaisesti koko Perhon yhdistystoimintaan, kuvailee Perhon ampumaratayhdistyksen sihteeri Sami Kortelainen.

Ampumaradan toiminta on aktivoitunut yhteisen kokoontumistilan myötä.
– Kokousten yhteydessä seuroilla on yleensä ammunnat, ja riistanhoitoyhdistys järjestää 10–15 harjoituskertaa kesässä, kertoo Kortelainen, joka toimii myös Perhon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana.

Perhossa nuorisotoiminta lajin parissa on vahvaa.
– Näkisin, että meillä on melko valoisa tulevaisuus metsästyksen suhteen. Täällä on säännöllisesti pyörivä eräkerho, jossa on mukana noin 20 nuorta. Lisäksi tehdään aktiivisesti työtä kouluilla, ja vuosittain uusia nuoria metsästyskortin suorittajia on parikymmentä.

Nuorten innostamiseksi lajin pariin Kortelainen suosittelee kouluille jalkautumista.
– Se, että luontoon pääsee tutustumaan jo ihan alaluokilla, ja kerhotoiminnan kautta sitten voidaan tutustuttaa lapsia vähitellen myös metsästykseen. Se on lääke ollut ainakin meillä Perhossa, Kortelainen pohtii.

Myös käynnissä olevalla rahoituskaudella (2023–27) Pirityiset on puoltanut kaksi yleishyödyllistä metsästykseen liittyvää hankerahoitusta. Molemmat hankkeet on toteutettu Perhossa. Piispasen Pirtin eränkävijät kunnostavat hankerahoituksella pirttiä ja rakentavat riistan käsittelyvajan, Perhon ampumaratayhdistykselle puolestaan on rahoitettu ammuntasimulaattorin hankintaa.

– Simulaattori mahdollistaa ympärivuotisen harjoittelun. Se on myös hyvin helppo tapa tutustuttaa nuoret ampumaharrastuksen pariin, ja toimii harjoitteena ihan kaikille metsästäjille. Osaltaan se lisää myös turvallisuutta, kun aseen käyttöön totutellaan turvallisesti simulaattorin avulla, Kortelainen muistuttaa.

Nykyisellä rahoituskaudella Pirityisten strategiassa arvostetaan yhä metsästyksen ja riistanhoidon kestävää kehittämistä sekä riista- ja villiruuan hyödyntämistä edistäviä hankkeita.

– Nyt on haettavissa myös uutena tukimuotona maksimissaan 8000 euron pienhankkeita. Ne voisivat soveltua hyvin myös metsästysseurojen pienempiin kehittämistarpeisiin, vinkkaa Pirityisten toiminnanjohtaja Krista Järvelä.

Juurista voimaa -stategiakaudelle 2023–2027 Pirityiset ry:n hallitus on ampumaratojen osalta linjannut, että tavanomaiset ylläpitotoimet (esim. maamassojen vaihto) eivät ole tuettavaa toimintaa.

Ampumaratojen kunnostushankkeiden osalta hakijan on jo hakemusvaiheessa osoitettava radan laaja yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa. Pääsääntönä pidetään, että yksi ympäristöluvan täyttävä ampumarata kuntaparia kohden muodostaa kattavan alueellisen verkoston harrastusmahdollisuuden turvaamiseksi.

Pirityiset ry:n rahoittamia kohteita metsästysseuroissa ja ampumaradoilla ohjelmakaudella 2014–2022:

Teksti: Helena Koivusalo

Kuvat: Heidi Erkkilä / Lohtajan metsästysseura, Sami Kortelainen / Perhon ampumaratayhdistys, Krista Järvelä

*Riistanhoitomaksun maksaneita metsästäjiä Pirityisten toiminta-alueen riistanhoitoyhdistyksissä oli vuonna 2023 yhteensä 3876 henkilöä. Perhonjokilaakson-, Perhon-, Lestijärven-, Toholammin-, Kälviä-Ullavan- ja Lohtajan Riistanhoitoyhdistykset. Lähde: Suomen Riistakeskus.