Pihatietä reunustavat satojen tyrnipensaiden rivistöt.
Täällä Perhonjoen rannalla Vetelin Pulkkisessa Kari Saari on kasvattanut tyrniä jo 1980-luvulta lähtien. Nyt kotipihasta lähtee marjatuotteita liki päivittäin ympäri Suomen, sekä kansainvälisille markkinoille aina Japania ja Koreaa myöden.
–Tällä hetkellä viljelyssä on noin 10 000 pensasta tyrniä. Niiden lisäksi kasvatetaan myös mustaherukkaa, aroniaa ja omenaa.
Saaren ja hänen puolisonsa Hannele Åbyn yritys Green Finance Oy valmistaa Vetelissä erilaisia marjamehuja, -öljyjä, -jauheita ja -rouheita. Greenfinn’s brändin tuotteita myydään Suomessa noin 150 liikkeessä.
–Tyrnin viljelystä kaikki lähti liikkeelle. Aluksi teetettiin mehut muualla ja myöhemmin investoitiin omiin laitteisiin. Siitä tuotevalikoima on laajentunut vähitellen.
Ensimmäiset marjat mies muistelee myyneensä aikanaan Juustoportille ja Riitan Herkulle. Nyt asiakkaita ovat useat alan tukkuliikkeet ja esimerkiksi valtakunnallinen luontaistuoteketju Ruohonjuuri. Kansainvälisiä kumppaneita on löytynyt esimerkiksi alan messuilta.
Saari kertoo kiinnostuneensa terveysasioista jo aikanaan ammattikoulun oppitunneilla.
–Metallialaa kuitenkin opiskelin ja niissä töissä kiersinkin maailmalla jonkin aikaa, mutta aina oli ikävä kotiin.
Mies palasi Veteliin ja ryhtyi yrittäjäksi. Opiskeluajoilta seurannut kiinnostus innosti perehtymään marjojen terveysvaikutuksiin tarkemmin. Seuraavina vuosina alkoi vähitellen marjanviljely kotitilan mailla.
–Erilaisia lajikkeita on kokeiltu vuosien mittaan. Yksi talvi kaikki pensaat paleltuivat, toinen tyrnilajike taas osoittautui vaikeasti poimittavaksi. Tällä hetkellä meillä kasvaa suomalaista kantaa olevia Tytti- ja Terhi -lajikkeita, ne on todettu kestäviksi ja meille sopiviksi.
Luonnonmarjojen tapaan säätilat vaikuttavat myös kasvatetun tyrnin satovaihteluun.
–Tämän vuoden tyrnisato jäi heikoksi, koska viime syksynä talvi tuli aikaisin ja lehti jäi puuhun. Marjat tulevat pensaan uuteen kasvustoon. Tänä kesänä kasvu on ollut runsasta, eli ensi kesäksi on taas odotettavissa parempi satonäkymä.
Marja-alan yrittäjyyden alkutaipaleella Saari opiskeli myös puutarhuriksi ja kävi luomukursseilla.
–2000-luvun alussa Perhonjokilaakson alueella oli käynnissä elintarvikeprojekti, jonka kautta tuli puheeksi rahoitusmahdollisuudet yritykselle.
Saari ryhtyi investoimaan, ja kodin pihapiiriin rakennettiin yrityksen toimitilat. Lisätilaa ja uusia pakastehuoneita on rakennettu toiminnan kasvaessa.
–Viimeisimpänä valmistui uusi pakastehuone vuonna 2022. Sen rakentamiseen saatiin yritystukea ELY-keskukselta.
Myös Leader Pirityiset on rahoittanut yrityksen laitehankintoja vuonna 2019, kun marjarouheiden valmistusta varten hankittiin uutta konekantaa.
Yritys tuottaa vuositasolla noin 100 000 pakkausta erilaisia marjavalmisteita.
Yrityksen arjessa Kari vastaa viljelystä ja tuotannosta, Hannele hoitaa pakkaamoa ja logistiikkaa. Kotitilan lisäksi yrityksellä on toimitilat myös Vetelin keskustassa.
–Siellä pidämme varastoa ja valmistamme esimerkiksi marjarouheet.
Pariskunnan lisäksi yrityksessä on yksi vakituinen työntekijä.
–Lilly tuli meille marjanpoimijaksi lähes kymmenen vuotta sitten. Hän osoittautui poikkeuksellisen tehokkaaksi työntekijäksi ja jäi sen myötä tänne pysyvästi.
Hänen vastuullaan on tuotantotöitä, sadonkorjuuta sekä marjanpoimijoiden rekrytoiminen.
–Poimijat ovat pääosin thaimaalaisia, joilla on pysyvä oleskelulupa Suomessa. Satokaudella työllistämme 5–15 marjanpoimijaa, Saari kertoo.
Saarella on takanaan lähes 40 vuoden yrittäjäura luonnontuotealalla, mutta samaan aikaan kehittämisintoa löytyy yhä. Halu uuden oppimiseen ei ole loppunut yrityksen kasvaessa.
Parhaillaankin on kehittelyssä täysin uusi tuote.
–Se tulee liittymään omenoihin, yrittäjä paljastaa ja viittaa hallin seinustalla istutusta odottaviin omenapuun taimiin.
Laitehankinnat
Green Finance Oy
Budjetti: 8450,00€
Tuki: 35%
Teksti ja kuvat: Helena Koivusalo
