Keskipohjalainen rakennusperinnön alueellinen erikoisuus, sivukamaritupa, on todennäköisesti Pohjoismaiden vanhin leveärunkoinen, talonpoikainen hirsitalotyyppi. Kookkaimmat niistä ovat varsinaisia jättiläisiä maailman talonpoikaistalojen joukossa.
Sivukamaritupa oli mullistava keksintö, sillä keskipohjalaiset kirvesmiehet maksimoivat käsiteltävissä olevan yksimittaisen hirren sekä pituus- että leveyssuuntaan. Sivukamarituvassa nimensä mukaisesti kamarit on sijoitettu sivulle eikä päätyihin, kuten normaalisti pohjalaistaloissa.
Sivukamaritupia rakennettiin vuosien 1750–1850 välisenä aikana eteläisellä Keski-Pohjanmaalla. Rakennustyyppinä sivukamaritupa on keskittynyt Perhonjokilaaksoon. Pirityisten toiminta-alueella sivukamaritupia on tutkimustiedon mukaan ollut 72, joista on säilynyt Vetelissä 12, Kaustisella neljä, Halsualla kaksi, Kälviällä yksi ja Ullavassa yksi.
Sivukamarituvissa on historiaa ja tulevaisuutta
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toteutti Sivukamarituvat historian näyttämönä, eli lyhyemmin Sihinä-hankkeen vuosina 2022–23. Hanketta rahoitti Leader Pirityiset. Hankkeella haluttiin nostaa esiin sivukamaritupa, lisätä sen arvostusta ja samalla hankkia rakennustyypistä uutta tietoa. Hankkeessa selvitettiin myös sivukamaritupien omistajien halukkuutta osallistua alueen kulttuurimatkailun kehittämiseen.
Hankkeessa tutkittiin olemassa olevia sivukamaritupia ja toteutettiin katselmuskäyntejä taloihin. Käynnin aikana omistajat haastateltiin, rakennus mitattiin ja otettiin kuvia talosta ja sen yksityiskohdista. Sivukamarituvista hankittiin tietoa myös kirjallisuuden ja arkistolähteiden kautta.
Hankkeessa järjestettiin rakennusperintöiltoja, joissa Matti Mäkelä kertoi hankkeesta ja rakennusperinnön yleisestä merkityksestä. Risto Känsälä perehdytti talohistorian lähteisiin. Päätöstilaisuutta lukuun ottamatta kaikissa illoissa oli vaihtuva pääesiintyjä: Ullavassa Taina Hautamäki Kosolan Talo Oy:stä, Halsualla Eija Porkola Tyynelän Tonttulasta ja Vetelissä Anne Mattila Annen Taidekahvilasta. Mattila teki tilaisuutta varten videon, muut esiintyivät paikalla.
Lisäksi Ullavassa Eero Pelto-Arvo kertoi Kannuksen Mutkalammin kylästä ja Esko Keski-Vähälä luki Veikko Vionojan kirjeen Taide-Vionojan vanhan päärakennuksen siirrosta. Halsualla Seppo Kalliokoski kertoi Halsua-talosta ja Jussi Kalliokoski esitteli alueen rakennuskantaa käsittelevää lopputyötään. Vetelissä Heikki Polso kertoi Polson Antintuvan pihapiiristä ja siinä harjoitetusta yritystoiminnasta.
Hankkeen tilaisuuksissa käyneet ihmiset ja heidän keskustelunsa osoittivat rakennusperinnön kiinnostavan ihmisiä. Hankkeen eräänä tuloksena voi pitää rakennusperinnön alueellisen ja paikallisen näkyvyyden lisääntymistä. Tiedon lisääntyminen nostaa myös oman ympäristön arvostusta, mikä luo alueelle tärkeää pitovoimaa.
Sivukamarituvat historian näyttämönä -hankkeen raporttiin voit tutustua tarkemmin täällä! (http://hdl.handle.net/10138/569109)
Veistolan sivukamaritupa yhdistysten taloksi
Sihinä -hankkeen myötä syntyi myös konkreettisia jatkotoimenpiteitä. Sivukamaritupien keskuspitäjässä Vetelissä, heräsi kotiseutuyhdistyksen parissa ajatus Veistolan sivukamarituvan eli entisen Saaren Antintuvan vuokraamisesta Vetelin kunnalta yhdistyskäyttöön. Samalla syntyi myös ajatus taloon liittyvästä hankkeesta, jossa suunniteltaisiin talon tuleva käyttö korjaustoimenpiteineen. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti haki yhteistyössä Vetelin kotiseutuyhdistyksen ja viiden muun yhdistyksen kanssa Pirityisiltä Leader -rahoitusta Veistolan sivukamaritupa yhdistysten taloksi -hankkeeseen.
Veistola-hankkeessa pitkään tyhjillään ja käyttöä vailla olevalle rakennukselle suunnitellaan uusi tulevaisuus yhdessä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa Vetelin yhdistysten talona. Veistolan kaksitupainen rakennus mahdollistaa sekä kokoontumiset että näyttelytoiminnan, jolloin se voisi toimia yhdistysten kesäaikaisena toimintapaikkana sekä alueen rakennusperintöä esittelevänä kulttuurimatkailu- ja kulttuuriympäristökasvatuskohteena. Hankkeessa selvitetään talon ikä ja historia, korjaustarpeet ja suunnitellaan niin talon korjaus kuin tuleva käyttö.
Hankkeen työpajat ovat keränneet yhdistystoimijoita ja alueen asukkaita pohtimaan Veistolan tulevaa käyttöä. Kunnostettuna rakennus mahdollistaisi monenlaista toimintaa ja kuten vanhojen rakennusten elinkaareen kuuluu, myös toiminta voi muuttua vuosien kuluessa.
Veistolan sivukamaritupa yhdistysten taloksi -hankkeen raportti on julkaistu 24.6.2025, voit tutustua raporttiin tarkemmin täällä! (http://hdl.handle.net/10138/598004)
Teksti ja kuvat: Krista Järvelä
Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin Keskipohjalaiset kylät ry:n Kylillä -lehdessä (kesän 2025 tiedotuslehti) // Artikkelia muokattu 27.6.2025: Lisätty linkit Sihinä- ja Veistola -hankkeiden raportteihin.
