Strategian perustana on yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen. Pirityisten kehittämisstrategian sisältö pohjautuu laaja-alaiseen, osallistavaan, alhaalta ylös -periaatteiden mukaisesti tehtyyn valmistelutyöhön. Uudessa strategiassa on myös jatkuvuutta aikaisemmilta ohjelmakausilta. Strategia on muotoutunut paikallisten toimijoiden ehdotusten, ideoiden ja visioiden pohjalta. Strategian perustana on Pirityisten toiminta-alueen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien tarkastelu sekä valmistelutyössä esiin nousseet kehittämistarpeet.

Alueen asukkaat arvostavat oman asuinpaikkansa erityispiirteitä ja kokevat alueen kehittämisen merkityksellisenä. Kotiseuturakkaus on tullut vahvasti esiin strategiaprosessin aikana. Kylät ja yhteisöt antavat juuret ja siivet elää onnellista elämää ja toteuttaa unelmia. Alueen asukkaat saavat juurista voimaa. Tuota ajatusta hyödynnetään myös alueen maaseudun kehittämisessä tulevalla ohjelmakaudella. Ruohonjuuritason toimijoiden motivoiminen ja sitouttaminen yhteiseen aluekehittämiseen on jatkossakin keskeinen tavoite. Voimavarojen yhdistäminen on tärkeää unohtamatta yhteistyön tekemistä yli kylä-, alue- ja valtiorajojen.

Strategian tavoitteena on parantaa alueen mikroyritysten toimintaedellytyksiä tukemalla uusien yritysten käynnistämistä ja kehittää jo olemassa olevien yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta ja kansainvälistymistä. Strategian toimien tavoitteena on parantaa asumisviihtyvyyttä ja arjen sujuvuutta kehittämällä asumisympäristöä viihtyisäksi ja toimivaksi. Alueen asukkaiden kokemaa hyvinvointia edistetään yhteisöllisyyden, osallisuuden ja osaamisen lisäämisen kautta hyödyntäen luonnon, liikunnan ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia. Tavoitteena on myös lisätä ympäristötietoisuutta, hyödyntää ympäristöä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla sekä parantaa ympäristön tilaa.

Pirityisten laatima strategia on nimenomaan paikallinen kehittämisohjelma. Sen laadinnassa ja toteutuksessa huomioidaan kuitenkin laajasti mm. maaseudun kehittämistä, kestävää kasvua, ilmasto- ja ympäristötavoitteita sekä sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Strategiatyössä on huomioitu EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (Common Agricultural Policy, CAP) sekä Suomen CAP27-suunnitelma. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030, tavoitteena on kääntää maapallon ja ihmiskunnan kehitys kestävälle uralle, turvata hyvinvointi ja poistaa äärimmäinen köyhyys. Leader-toiminta edistää monella tapaa kestävän kehityksen tavoitteita niin, että taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävyys muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden.

Paikallisen strategian painopisteet ja läpileikkaavat teemat

PAINOPISTEET

Elinvoimaiset elinkeinot Tavoitteena on tukea uusien yritysten käynnistämistä ja kehittää jo olemassa olevien yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta ja kansainvälistymistä.  

Inspiroiva kotiseutu Tavoitteena on vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja parantaa toimintaympäristöä viihtyisäksi ja toimivaksi.  

Hyvinvoivat yhteisöt Tavoitteena on parantaa alueen asukkaiden hyvinvointia yhteisöllisyyden, osallisuuden ja osaamisen lisäämisen kautta hyödyntäen luonnon, liikunnan ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia. 

Ympäristöviisas maaseutu Tavoitteena on lisätä ympäristötietoisuutta, hyödyntää ympäristöä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla sekä parantaa ympäristön tilaa. 

LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT

Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Teemassa huomioidaan sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Sosiaalisen kestävän kehityksen pyrkimyksenä on lisätä yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja tasa-arvoa. Kulttuurisessa kestävyydessä erityisesti oman kulttuurin ylläpitäminen, säilyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville, erilaisten kulttuurien arvostaminen sekä tuntemisen lisääminen ovat keskeisiä teemoja. Ekologinen kestävyys tarkoittaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttämistä sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Taloudellinen kestävä kehitys puolestaan on resurssien viisasta käyttöä ja toimintaa, joka huomioi ympäristön kantokyvyn ja tulevat sukupolvet.  

Älykkäillä kylillä tarkoitetaan maaseutualuiden yhteisöjä, jotka hyödyntävät innovatiivisia ratkaisuja sekä paikallisia vahvuuksia ja mahdollisuuksia kehittääkseen omaa muutoskestävyyttään. Älykkäät kylät kehittävät toimintaansa osallistavasti ja hyödyntävät erityisesti digitaalisia ratkaisuja pyrkiessään parantamaan oman alueensa taloudellista, sosiaalista ja ympäristön tilaa. Älykkäät kylät tekevät yhteistyötä eri toimijoiden kanssa maaseutualueilla ja kaupungeissa. Älykäs kylä kehittyy ja kehittää aluetta omista lähtökohdistaan. Se tuntee omat vahvuutensa ja kehittyy yhdessä tekemällä. Älykäs kylä -ajattelua voidaan soveltaa niin elinkeinojen kehittämiseen kuin yhteisölähtöiseen maaseudun kehittämiseen.  

Nuorten huomioiminen kaikissa strategian teemoissa on tärkeää. Haluamme, että nuorilla on kokemus osallisuudesta ja kuulumisesta yhteisöön, oikeus saada tietoa sekä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa oman kotiseutunsa kehittämiseen. Nuoret tulee huomioida myös paremmin aktiivisina toimijoina ja kohderyhmänä.  

Kansainvälistymisen tavoitteena on yhteistyön lisäämisen, konkreettisten yhteishankkeiden ja toimien toteuttamisen sekä kansainvälisten ja alueiden välisten yhteistyöverkkojen luomisen kautta tuoda lisäarvoa maaseutualueille. Tavoitteena on myös löytää uusia ideoita ja ratkaisuja Leader-ryhmän toiminta-alueen kehittämisessä esiin tulleisiin ongelmiin sekä luoda uutta ja uudenlaista yhteistyötä eri maaseutualueiden välillä. Konkreettisten kumppanuuksien ja yhteistyöhankkeiden lisäksi kansainvälistyminen lisää alueen ja sen toimijoiden osaamista. Myös kotikansainvälistyminen ja monikulttuurisuus edistää teeman toteutusta.